Koulutuksen alkumetrit ja erilaiset ruokintatavat

Ravintokouluttajan koulutuksesta

Nyt on projekti ravintokouluttaja potkaistu vauhtiin ja materiaaliin tutustuttu enemmän. Täytyy kyllä sanoa, että mahdoton määrä tietoa ja materiaalia on saatavilla! Oppimista on valtavasti. Alkuun on luettava muutama sata sivua koirien ruokinnasta, pentujen ruokinnasta ja vitamiineista. Näistä meille on annettu pari pienehköä tehtävää. Onneksi kaikki ei ole aivan uutta, vaan olen koiraharrastuksen ja työni kautta törmännyt moniin asioihin aikaisemminkin. Tämä helpottaa huomattavasti asioiden sisäistämistä. Lukemiselle onkin pitänyt raivata tilaa, koska esimerkiksi lasten jatkuvat keskeytykset saavat ajatukset harhailemaan liikaa muualle.

Onneksi kevät on selvästi tuloillaan, sen kertovat kissat sisäisellä kellollaan. Koko sakki on jatkuvasti aktiivisena: olkapäillä ja sylissä kieputaan entistäkin enemmän. Kenny colliekin on sekoittanut päänsä tyttöjen tuoksuista ja treenaaminen sen kanssa on nyt hyvin haastavaa. Entisestä mallioppilaasta on tullut tyttöjen hajuja inisevä nuorimies. Kekittyä jaksetaan juuri sen verran, että käsky suoritetaan ja sitten on ajatus jo aivan muualla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruokintatavat

Eri ruokintatapoja tuskin voi kokonaan sivuttaa, jos blogissa on tarkoitus kertoa koirien ravitsemuksesta. Tietoa on kuitenkin netti tulvillaan ja esimerkiski ravintokouluttaja koulutuksen järjestäjän sivuilta löytyy kattavasti tietoa aiheesta:ww w.katiska.info ja www.sumppu.info sivustolta pystyy ostamaan e-kirjoja ja koulutuksia ruokintaan liittyen. Lienee siis turhaa kirjoittaa samoista asioista tarkemmin.

Suurin osa luultavasti tietääkin, että ihminen voi hyvin oikealla ravinnolla, riittävällä liikunnalla ja levolla. Kaikki palikat rakentavat yhdessä kokonaisuuden. Yhdellä, tai kahdella palikalla ei hyvinvointia rakenneta. Se mihin tähdätään kertoo taas mitä tuo kenenkin kohdalla tarkoittaa. Halutaanko vain voida hyvin ja pysyä terveenä, vai halutaanko kenties kehittyä urheilijana?

Koirilla asiat menevät täysin samalla kaavalla. Kotikoiralle voi riittää vähempikin, mutta jos halutaan enemmän, on asioihin perehdyttävä tarkemmin. Koiria voi verrata ihmisiin myös monissa sairauksissa ja tutkimuksia ihmisillä ja koirilla onkin käytetty ristiin rastin. Aina eivät kuitenkaan samat asiat tehoa ja esimerkiksi epilepsia tilannetta helpottaakseen on turhaa koittaa saada koiraa ketoosiin, tämä ei vain onnistu.

Ruokintatavat jaetaan usein neljään eri tyyliin: kuivamuonat, 50/50, raakaruokinta ja BARF. Toki moni ruokkii koiraansa myös esimerkiksi kotiruoalla vailla mitään kummempaa ideologiaa.

Koiran ruokintaan liittyvää tietoa aletaan usein etsimään vasta jos koiran terveyden suhteen tulee ongelmia esimerkiksi allergioiden muodossa. Ruokintaan on hyvä perehtyä myös jos koira tarvitsee esimerkiksi harrastuksen tai työn vuoksi enemmän kuin perus murot kuppiin. Oikealla ruokavaliolla voi koiralle saada esimerkiksi enemmän suorityskykyä, kestävyyttä ja näyttelyitä ajatellen myös ulkonäköä.

Kuivamuona lienee tunnetuin tapa ruokkia koiraa. Moni ei varmasti ole edes tietoinen muista tavoista. Koira saa niistä tarvitsemansa ja pärjää sillä usein mainiosti. Kuivamuonissa tehtäväksi jää vain valita sopiva ruoka lähinnä koiran aktiivisuuden mukaan ja miettiä koiralle sopiva määrä. Markkinoille tulee jatkuvasti lisää merkkejä ja bisnes on valtava. Ruokia markkinoidaan hienoilla myyntisloganeilla ja mainontaan panostetaan. Kuluttajan kannattaakin olla tarkkana ja tutkia asioita, maksaako lupauksiata ja hienoista mainoksista vai hyvästä tuotteesta?

Raakaruokinnassa koiran ruokinnan perustana on liha. Kylkeen katsotaan yksilölle sopivat määrät vitamiineja ja mineraaleja. Lähinnä D-vitamiini, A-vitamiini, sinkki ja kalsium vaativat laskemista. Laskeminen on kuitenkin varsin yksinkertaista. Varsinkin monet allergiset koirat hyötyvät raakaruokinnasta.

50/50 mallissa annetaan puolet kuivamuonaa ja puolet lihaa. Otetaan niin sanotusti ”rusinat pullasta”; kuivamuonista vitamiinit ja mineraalit, sekä lihasta sen hyödyt mm. proteiinin muodossa. Sinkkiä ja D-vitamiinia lisätään ruokavalioon. Tämä on yksinkertaista, kohtuuhintaista ja toimivaa.

Viimeisenä neljästä yleisimmästä vaihtoehdosta on BARF (bones and raw food). Barf ja raakaruokinta sekoitetaan hyvin usein keskenään. Raakaruokinta perustuu lihaan ja BARF:ssa suurimman osan kupista täyttää lihaisat luut. Niiden osuus ruoasta on n. 60% – 70% (nyt on myös puhuttu malillisemmasta 20% – 50% osuudesta) lisäksi 20% kasviksia ja 20% lihaa, kalaa ja sisäelimiä. Vertailuksi: raakaruokinnassa lasketaan koiralle luuta noin 1g per koiran painokilo tai samassa suhteessa kalsiumlisää. Eli raakaruokinnassa 35kg painavalle koiralle laitetaan luuta 35g. Barffissa 35kg koiran ruoka-annos olisi noin 850g. Siitä 60% luita on n. 510g, ero on siis huima. Tälläkään ei usein pilata koiraa, mutta koira syö paljon ”tyhjää” jota ei voi hyödyntää millään tavalla. Raakaruokinnan ja kuivamuonien kalsiumpitoisuudet ovat suunnilleen samaa luokkaa keskenään.

Miten meillä?

Itse olen ruokkinut koiriani kaikkilla yllämainituilla tavoilla, jopa barffilla. Minulla oli 2000-luvun alussa bokseri jolle tuli kokeiltua varmasti kymmentä eri kuivamuonaa, kaikista raavittiin kuno ja korvat auki. Barf tuli liikkeineen juuri noihin aikoihin rytinällä ihmisten tietoisuuteen ja päädyin kokelemaan sitä bokserilleni. Se toimi oikein hyvin. Kaikki rapsuttelut loppui ja koira sai keskittyä normaaliin elämään. Kirosana tämän koiran kohdalla oli siis kuivamuona. Tuosta kyllä valaistuin varsin nopeasti ja koirat söivät jatkossa raakaruokaa. Välillä ollaan elelty pelkällä kuivamuonalla höystäen sitä lihalla, kuten nyt nykyisistä koirista dandietinmontinterrieri Dizzy. Kenny sai kasvattajallaan nappulaa ja reilusti lihaa. Pentuna tuntui, että se ei käytä nappulaa tarpeeksi hyväkseenja se tuli ”läpi”. Tiesin raakaruoan olevan oikea vastaus ja siirryimmekin kokonaan siihen. Kenny on voinut mainiosti ja kasvanut kauniisti. Nyt yhdeksän kuukauden ikäisenä Kenny siirtyi 50/50 ruokintaan. Kennylla on pidempiä reissuja tiedossa ja tällöin on helpompaa, että myös nappulaan on totuttu.

Aina on siis menty ihan sen mukaan mikä on yksilölle sopinut.

Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa Dogi broggis- blogiin!

Dogi broggiksen takana olen minä, Nea 34 -vuotta. Päätoimisesti työskentelen hoitoalalla. Kotona pyöritän pientä kaaosta kahden lapsen, kahden koiran ja neljän kissan kera. Haaveenani olisi joskus työskennellä osittain koirien parissa.

Innostukseni koiriin on alkanut jo lapsena. Olen kokeillut koirien kanssa monenlaisia harrastuksia ja joskus kasvattanut muutaman pentueenkin. Harrastuksina ovat tällä hetkellä rally-toko ja näyttelyt.

Nykyinen kokoonpano meillä on kolmevuotias Dandiedinmontinterrieri  ”Dizzy” BISS JBISS Cro JCH Danchester’s Keep Your Eyes On Me

Kuva: Hanne Tuomenoksa

 

ja Collie ”Kenny”  Dispiritos Kenny Ray A`Flyin,  jolla ikää on vasta vajaa yhdeksän kuukautta.

 

Suurin syy blogin perustamiseen on Sumpun koirien ravintokouluttaja koulutus, johon osallistun. Koulutuksessa opiskellaan laajasti ravitsemusta  huomioiden eri ikäkaudet, sekä tarpeet esimerkiksi sairauksien, harrastuksien ja työn osalta. Blogissa kerron koulutuksesta ja pyrin jakamaan tietoutta ravitsemuksesta helposti ymmärettävässä muodossa, pala kerrallaan.  Luultavasti tulen jatkossa kirjoittamaan myös koirien lihashuollosta.

Blogiin tulee varmasti kirjoitettua myös harrastamisesta omien koirieni kanssa ja ehkäpä teksteissä vilahtavat välillä myös hurmaavat koiramaiset Cornish rex kissamme.

Nea